Tapahtumatuotanto

Voihan nenä!

Tapahtumatuotannon tutkinnonosan alussa, lähdettiin heti hahmottelemaan Nenäpäivä-tapahtumaa.

Tehokas tapahtumaviestintä oli ensimmäinen aihe. Hienoja ja upeita tapahtumia voi luoda ja visioida, mutta ilman viestintää ei tavoiteta tärkeintä tapahtuman osaa: asiakasta!

Nenäpäiväorganisaatiosta saimme vieraita kertomaan julkisesti toteutettavista, 24.10 alkavista Nenäpäivä - tapahtumista, huipentuen itse varsinaiseen televisioitavaan Nenäpäivän lähetykseen 11.11. 

Paljon tietoa keräystavoista, materiaaleista, eri toimijoista ja toimintatavoista saatiinkin.

Seuraavaksi käynnistettiin aivotyöpaja - brainstorm. Latasimme kaikki (villitkin) ideat tiskiin, millaisin keinoin voisimme tuottaa tapahtumaan kiinnostavaa ohjelmaa ja sponsoreita.

Keravan kaupungin, kulttuuripalvelujen tapahtumatuottaja pääsi visiitille, kertoen ja listaten huomioitavia asioita tapahtuman rakentamisessa. Niitä onkin tosi paljon.

Kun lähdetään liikkeelle ovat seuraavat asiat:

Sisältö, paikka, aika ja kohderyhmä. 

Sitten mm. sukelletaan, rahoitusten, sopimusten maailmaan.

Huh, huh, huima startti, mutta Nenäpäivä here we go! 

Työharjoittelussa - Jannen Piknik

 Minulla on sydämessäni pieni missio, saada Järvenpäätä maailmankartalle.                            Tai Suomen kartalle.. No, AINAKIN Järvenpääläisten itsensä tietoisuuteen😀!

Jälkimmäinen täky edellä lähdinkin kartoittamaan mahdollisuutta, päästä vaikuttamaan Järvenpääläisten tietoisuutta omasta kaupungistaan.

Tiedätte varmaan sanonnan "torilla tavataan"?. Sieltähän sitä oli lähdettävä liikkeelle! 

Sykettä ja Sinfoniaa ry toimii kaupunkikeskustamme elävöittäjänä ja kehittäjänä.Vastuulla ovat kävelykadulla ja torilla järjestettävät tapahtumat. Myös yhteistyö paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa on osa toimintaa.  Kaupunki olemme kaikki me. 

Torilla käynti, on itselläni luonteva osa elämää. Sinne on vaan päästävä, kesäisin useammankin kerran viikossa ja talvella vähintään lauantaisin. Järvenpäässä onkin toritoimintaa läpi vuoden, toisin kuin aika monessa muussa kaupungissa, saati kunnassa. 

Työharjoitteluun pääsy ei lopulta ihan niin yksinkertaista ollutkaan, mutta lähetettyäni postikortin toiminnanjohtajalle, saimme viimein tapaamisen sovittua☺️.(tahtotila oli aika kova tätä harjoittelupaikkaa kohtaan💪!) 

Työharjoittelu kohdistui kävelykadulla järjestettävän Jannen Piknikkiin elokuussa. Paljon huomioitavia seikkoja liittyikin, tällaisen tapahtuman järjestämisessä.

Kun aika oli saatu kohdistettua, sopien muihin kaupungissa järjestettäviin tapahtumiin, alkoi ohjelmiston ja markkinoinnin suunnittelutyö. 

Piknik oli suunnattu ihan koko kaupungin väelle, sisältäen yhdistykset ja yhteisöt, joilla on mahdollisuus varata Piknik-pöytiä etukäteen. Pöytiin voi saapua vieraaksi kuka vaan, omin eväin tai nauttien mahdollisesti yhteisöjen tarjoiluista. 

Suotuisa sää oli toki toiveissa, kuten aina ulkoilmatapahtumaa järjestettäessä. Onneksi kävelykadultamme löytyy kuitenkin katettu osuus, jonka suojiin pääsee tarpeen tullen. 

Kun kyseessä on kaikkia ikäluokkia palveleva tapahtuma, se huomioidaan myös ohjelmistossa. 

Tänä vuonna saatiinkin ohjelmaa mukavasti, ikähaitari huomioiden. Sirkusta, musiikkia, saippuakuplataikuria.. 

Pöytäliinat, ne täytyi pesettää! Hoidimme sen paikallisen pesulapalvelun kautta. Toimitus ja nouto täytyi tietysti myös sopia. 

Mainokset, flyerit & julisteet, ne suunnitteli paikallinen graafikko.

Pääsin kuitenkin hieman seuraamaan ja tekemään pieniä ehdotuksiakin,  graafikon työstäessä markkinointimateriaalia.

 Paikallinen painotalo painatti, jonne sovittiin painatusaikataulu ja nouto. Jako lähellä oleville ilmoitustauluille suunnitellaan myös ja pidetään sopivaa varastoa  reservissä. 

Digitaalisessa muodossa jakoa suunniteltiin myös, sekä omilla, että paikallisilla somesivustoilla. 

Sopimukset ja aikataulut sovittiin esiintyjien kanssa, pyydettiin ja etsittiin myös mahdollista promomateriaalia. 

Torilla & missä nyt ikinä liikuttiinkin,  laitettiin viidakkorumpu pärisemään! 

Suunniteltiin pöytien ja esiintymispaikan sijoittelua sekä varattiin myyntipaikoille tuleville omat katuosuudet. 

Estradille ja pöytiin, käytiin valitsemassa kukat torikauppiaamme Pajun Puutarhan valikoimista. Ne säilytettiin varjossa, sukulaiseni takapihalla. Kivestämässäkin käytiin rannalla,  jotta saatiin painoa kukkaämpäreihin. Sometettiinkin siitä ja järjestin ämpäriarvonnan facebookissa. Arvuuttelun aiheena "mitä mahtaa kaivella harjoittelija järvestä ja miksi"

Porin torilla luvattiin mainostaa myös😀! 

Piknik-päivän koittaessa,  aamu alkoikin estradin ja pöytien somistamisella ja varattujen paikkojen merkitsemisellä. 

Ja sitten olikin jo aika ottaa vastaan vieraat. Varausjärjestelmän häiriöistä huolimatta, kaikille löydettiin paikat ja show saatiin onnellisesti käyntiin. 

Tunnelma oli ihanan lämmin,  auringon säestyksellä.

Reilun 10-tuntisen päivän lopussa, toki vielä kannettiin pöydät ja kukat pois. 

Paljon tuli oppia matkan varrella mm. markkinoinnista, sometuksesta, ohjelmiston suunnittelusta, aikatauluttamisesta, ajan käytöstä, viestittelystä,  yhteistyöstä, diplomatiasta.. ja ihan vaan raavaasta työstä roudauksineen💪! 

 Kiitosta sateli sähköpostin ja Facebookin täydeltä,  jossa julkaistiin toki kiitokset osallistujille ja tehtiin vielä pieni palautekyselykin. 

Ämpäriarvonnan iloinen voittaja oli

Tuire Sjöberg

Mielikki metsän neito

 

Mielikki metsänneito valikoitui aiheekseni, kun lähdettiin työstämään tarinoita erilaisista teemoista.

Tunnustan suoraan, ei ollut ykkössuosikkini valittavista😬. Joulu tai revontulet olivat ehtineet kuitenkin käydä muillakin mielessä, joten tartuin tähän, itselleni täysin tuntemattomaan hahmoon. Vaan olipa hyvä, että näin kävi. Avautuivatkin metsään liittyvä tarusto ja uskomukset aivan uudessa valossa! 

Muinaissuomalaisten uskontojen jumaluuksista tunnettu Mielikki on metsän kuningas Tapion vaimo. Mehtolan ehtoisa emäntä, Aninka ja Salosaaren kaunis vaimo, ovat myös muita käytettyjä nimiä Mielikistä. 

Sanalla "mielu" tarkoitetaan kohtaloa ja onnea, josta johdettu nimi Mielikki taasen tarkoittaa mieluista ja suopeutta.Mieli, oli se asia jota kukin halusi ja toivoi. Usein saalis, jota metsälle lähtijä odotti saavansa.

Mielikin mieli oli pidettävä hyvänä imartelulla ja palvonnalla. Lönnrooth sanaili Kalevalan sivuilla näin:

"Mielikki metsänemäntä,          puhas muori, muoto kaunis.               Pane kulta kulkemaan, hopea vaeltamahan.Miehen etsivän etehen, anelian askelille"

Saalisonnen lisäksi, Mielikki auttoi rohdoksia ja muita metsän antimia etsivää oikeisiin paikkoihin. Tiedettiinhän, että esim.kanervalla saattoi auttaa univajeista ja katajalla suotiin helpotusta nivelvaivoihin.Mielikki oli myös metsän koristaja ja "sisustaja". 

Mielikki toimi myös eläinten auttajina. Nosti pesistään pudonneet poikaset ja lääkitsi haavoja saaneet. Kasvatti itse Otson, jonka sitten Väinämöinen saalisti.

P. S. 

Puhun menneessä muodossa Mielikistä, mutta jos kelleen ette kerro, saatan tästä lähtien metsään mennessäni, ohimennen lausuella. muutaman palvovan sananparren ääneen.. 

Vr lomalipulla Lappiin

 

Ex-tempore lähtö Lappiin, sai alkunsa ajatuksesta VRn lomalipun hyödyntämisestä, ennen kesäloman loppua. Ostimme seuralaisen kanssa varsin edulliseen hintaan 7:n päivän piletin, liki rajattomalla matkustusoikeudella kotimaan junissa(myynnissä kesäaikaan). 

Lappi on itselleni tutkimatonta aluetta, joten matkakuumeen oireita ehti ilmaantua mukavasti. Päätös tehtiin aamulla ja illalla oltiin jo yöjunassa. 

Yöjunakin oli ihan uusi kokemus. Lähdettiin sillä riskillä, että nukuttaisiin penkeillä. Varausta hyttiin ei voinut lomalippulainen etukäteen tehdä.Sen sai ostaa vain konnarilta junasta. Mutta meilläpä kävi tuuri ja saatiin upgradettua paikkamme hyttiin💪! 

Kolariin saavuttuamme, matka jatkui bussilla Leville, jossa yllätimme kummityttöni Sokos Hotel Breikin vastaanotossa. 

Oi mikä huone saatiin: sauna & parvekkeelta tuijottava tunturi❣️ 

Tosin se odotettu tunturinäkymä oli aavistuksen laimea "tämähän on vähän kuin Sipoon Talma", ajattelin salaa🙄. 

Mutta.. Seuraavana päivänä paikallisoppaamme vei meidät autolla Levitunturin huipulle ja.. ja.. tuota.. Miksei KUKAAN ole aiemmin pakottanut mua tunturi-Lappiin? Kysyn vaan! 

Jouluhöperönä oli mahdoton ajatus,  olla käymättä "Joulutarina" - elokuvasta tutulla,  joulupukin mökillä. Matka sinne alkoi hienoisella jännityksellä.. "se on sitten vähän jyrkkä alamäki",  totesi opas. No, vähän oli aika lievä ilmaisu.. 

Mutta olihan ne näkymät.. Kyllähän ne nyt oli🤩!

Takaisin meno oli tosin vielä paaaljon haastavampaa.

Voin sanoa painineeni tunturin kanssa, koska neliveto oli pakko ottaa käyttöön. Opas oli mietiskellyt jo jossain kohtaa, tilaisiko mönkijän noutamaan, raahautumistani ylhäältä tarkkaillessa..

Mutta ylhäällä uupuneena täristessä, oli sentään aika voittajafiilis💪. 

Joulupukkia ei mökistä löytynyt,  mutta käytiin toki Napapiirillä, Rollossa häntä vielä paluumatkalla morjenstamassa🎅.

Matkalla kotiin piipahdettiin vielä pikaisesti Oulussakin. Junailua olisi voinut jatkaa vielä pidempäänkin,  mutta varmasti jo näilläkin kilometreillä, tuli noin satasen lomalippua höylättyä reilusti koko rahan edestä. Lämmin suositus ja kiitos VR:lle innoittavasta tuotteesta. Toivottavasti tarjous toistuu pian🙏!

Isojoki

 Ylioppilasjuhlat kesän saapuessa, tarjosivat oivallisen mahdollisuuden, päästä tutkailemaan yhtä kesäkunnistani matkailijan silmin.

Majoitus järjestyi kotoisalle Honkaniemen Lomatilalle, Maukkalan mökkiin.

 Isojoen rannalla sijaitseva mökkitupa, tarjosi mukavan retrohenkisen tukikohdan. Pääsipä rannasta myös uimaportaikkoa myöden, dippaamaan hyiseen Isojokeen. Kyä friskas🥶! 

Kasteen, kellunnan kera, suoritin myös i h a n a l l a Spitaalijärvellä, Lauhanvuoren Kansallispuistossa. Järvellä kerrotaan olevan parantavia vaikutuksia, ihosairauksista ihan jopa siihen kuuluun spitaalitautiinkin! 

Eräs kulkija on kertonut käyvänsä vuosittain uimassa, ihan vaan ylläpitääkseen vastustuskykyään. 

Vaeltelin vielä vuoren laella sijaitsevaan näkötorniinkin, josta saattaa kirkkaalla säällä näkyä jopa merelle asti.(Matkaa sinne on noin puolen sataa kilometriä). Myös Kristiinankaupungin ja Porin saattaa sieltä erottaa. 

Eripituisia, helppokulkuisia polkuja kulkee useampiakin. Jopa lyhyt esteetön reitti löytyy. 

Isojoki, lukuisine kylineen, useine järvineen ja joenrantoineen, on vireä vajaan parintuhannen asukkaan kunta ihan Satakunnan eteläreunalla lähellä länsirannikkoa. Muutama bussiyhteyskin kulkee mm. Porin ja Kristiinankaupungin kautta, mikäli ei autoa omista. 

Vuosikymmenien kokemuksella, voin Isojokea lämpimästi suositella matkailijoille🦋!

 

Murros 2022-tapahtuma

 Hurjan kiinnostava tapahtumapäivä, joka oli mahdollista kokea joko etänä youtube-kanavalla, tai paikan päällä Keuda-talolla, Keravalla. Valitsin Keravan, koska etätapahtumia on koettu kahden vuoden aikana t o d e l l a k i n aivan riittävästi. Onneksi sekin kuitenkin oli mahdollista, jotta useammilla oli tämä tilaisuus  koettavissa. 

Tilaisuuden taustajoukkueessa aiemmin häärineen, olikin nyt oivallista päästä kokemaan samassa salissa toteutettu tapahtuma asiakkaan näkökulmasta.

Jo aulassa tuli tervetullut olo, kun opiskelijat ottivat ilmoittautuneet vastaan ja narikassa oltiin myös erittäin ystävällisiä. (Ehkäpä joku olisi kuitenkin voinut olla, myös salin ovella vastaanottamassa🤔).

Aamukahvit ehdin hörppäistä Breikki-kahvilassa, jossa palveli ihanan aurinkoinen asiakaspalvelija. 

Seppo-peliä on meillä Keudassa käytetty oppimisen yhteydessä jo aiemminkin, ja taas päästiin sitä hyväksi käyttämään. 

Aika mainio keino hyödyntää, juuri kuulemaansa ja kokemaansa👌. 

Keudan rehtori kertoi, että koulumaailma on ollut murroksessa kautta aikain, jo kouluradio sai kuulijat epäilemään syrjäyttäisikö se opettajan työn. Pidettiin myös tärkeänä, että etukäteen, ennen lähetystä tarkistettaisiin ovatko tekniikka ja laitteet kunnossa. 

Tämä asiahan onkin sellainen, jonka sujuvuudessa kehitys ei taida olla vielä ihan tapissaan😉.. Tekniikkakin kuitenkin vaatii yhä edelleen, niitä toteuttajia. Se nähtiin tässäkin tapahtumassa. 

Tulevaisuustutkija Risto Linturi nähtiin sekä videolla, että livenä. Kuvalliset kielenkääntöohjelmat lienevät "kuuminta hottia" metaversumin, eli uusimman virtuaalitodellisuuden alueella. 

Oppilaiden esityksissä mieleen jäi erityisesti Pauliina Johanssonin älyhaalari lapsille. Toivottavasti saadaan myös aikuisille. Vähänkö ois siistiä kokeilla 🤩! 

Ajan tykyttävällä hermolla oli totisesti mis- ja disinformaatiota, sekä digitaalista sivistystä(arvio median sisällöstä, algoritmien ymmärtäminen) pohdiskellut Tarmo Toikkanen.

Oltiin totisesti oppimisen ytimessä. 

Keramiikkataiteilija Eva Spoofin huomio YouTuben käyttämisestä "pitkäikäisenä mainoskanavana" versus some-kanavat, joissa jako/päivitys kohdistuu yleensä vain lyhyelle ajalle mietitytti. Siihen ei yleensä palata, vaan on enemmän "kertakokemuksellinen". Hmm.. Pitäisiköhän uskaltaa tuottaa itsekin sisältöä youtubeen enemmän tulevaisuudessa🤔? Tai blogeihin!? 

Robotista vanhusten hoidossa kävi kertomassa Nordlandia hoivakotien edustaja. Oi että, nyt tuli sopevaan kohtaan tämä info, sillä omaiselle tällainen innovaatio on ihan kohta tulossa käyttöön lääkkeiden annossa! 

Alexa. Voiko tämä olla tottakaan? Todellinen puhuva älykoje, joka osaa auttaa jos ja vaikka missä: opettaa sanoja, lauseita, ääntämistä, kertoo vastauksia kysymyksiin ja omaa jopa huumorintajua! Ihan kuin tieteiselokuvissa😳. 

Tekoälyjärjestelmien oikeudellisiin puoliin syväsukellusta. 

"Kenenkään ei pidä hyötyä toisesta, vailla oikeudellisesti hyväksyttävää perustetta". Huh, huh. On siinä lakimiehillä miettimistä tässä digiviidakossa. 

Tuntui totisesti etuoikeutetulta, saada kokea tämä päivä. 
 

Nostalgiamatka Wärtsilänkadulle

Meillä Keudalaisilla on mahis käydä lounastamassa, myös muissa Keudan pisteissä. Tänään pyöräilin(#kestäväkehitys #vastuullisuus 😃) Järvenpään Wärtsilänkadulla toimivaan oppilaitokseen. Siellä on allekirjoittanut opiskellut aikoinaan hotelli - ja ravintola-alan peruslinjalla. Ei urjennut ura silloin siihen suuntaan, opettajan ohjeistaessa toisille aloille🤭.

Nooh, aika muuttaa kulkijaansa, josko nyt paremmalla onnella tämän elämäntaipaleen kohdalla💃.

Olipa vinkeää istua ruokalassa, muistojen pulpahdellessa mieleen!

Hurjan tiiviisti olivat pöydät sijoiteltu, verrattuna Ateriakeitaamme järvinäkymillä varusteltuihin, avariin tiloihin.. Meillä Sibeliuksenväylällä saa muuten käydä ihan ulkopuolisetkin syömässä, jos lounastelu Järvenpään suunnilla joskus agendalla👌.

Sen sijaan aulan oleskelutilat "Wäkalla" saivat aikaan pienoisia kateuden väreitä...

Ehkä käväisen täällä kahveella toistekin, kahvilatila näytti oikein mukavalta ja valoisalta, (joskin oli nyt lounastajien valtaama).

Tässäpä vielä alat, joita täällä opiskellaan:

Sakustar 2022

 Sangen kiintoisaa oli hypätä Sakustar -tapahtuman remmiin, Keravan Keuda-talolle.

Pääsin ensitöikseni tuomaroimaan lausuntaesitys - sarjaa, jossa taso oli häkellyttävän korkea ja voittaja John Obasi suorastaan huima! 

Raadissa oli mukana runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi. Olipa kiinnostavaa kuunnella ammattilaisten arvioita esityksistä.

Pääsin myös seuraamaan avajaisgaalaa. Kiesus mitä esityksiä! Mutta olipa sellainen yleisökin, että en ihan hetkeen ole sellaista kannustusta ja suosionosoituksia nähnyt. Yleisö suorastaan mylvi välillä😃.Meidän luokalta Miranda, pääsi myös yhdeksi juontajaksi ja heittikin pestin kuin vanha tekijä👌. 

Itselläni juontotehtävät kutsuivat kakkospäivänä järjestetyssä Talent-kisassa. No olihan siinä oppimiskokemusta kerrakseen, koska aikataulut, erilaisia teknisiä tarpeita vaativissa esityksissä, asettivat haasteita. Tehtäväksemme osoittautuikin hieman paikata väliin jääviä aukkoja, ylimääräisillä juonnoilla. Mirandan kanssa oltiin onneksi tehty aiemminkin yhteistyötä improilun saralla, niin ei pahasti hyydytty. Ihanien kisaajien kanssa ehdittiin myös jutustella. 

Viimeisenä päivänä tehtävänä oli pienten juoksevien asioiden hoito ja tuomariston kukittaminen, joka tahdistettiin tarkasti. Onneksi paikalla ollut lavaohjaaja piti meidät kartalla. 

Erillisiä briefejä tehtäviin ei tuomarointia lukuunottamatta juuri saatu, mutta hyvinhän nuo eteen osuneet keissit maaliin saatiin, kysellen, tilanteita seuraillen ja lukien. 

Kiitos Keudan kisaorganisaatiolle🦋. Ehkäpä ensi vuonna päästään Kurikkaan kokemaan, millaiset ovat Sakustarsit 2023😃! 

Sipoonkorpi

 Huumaavan upeista näkymistä alkoi Sipoonkorven reittimme, virtaavan joen poikki, siltaa pitkin. 

Ennen retkeä teimme luonnollisesti esivalmisteluita sis. retkieväät. Mukaan pakattiin myös mm. trangia, pari litraa vettä, istuinaluset ja kosolti hyvää mieltä.Kantamukset jaeltiin tasaisesti kaikille, jottei kellekään kasautuisi kohtuuttomasti lastia. 

Itse onnittelin itseäni siitä, että olin löytänyt piikkiläpyskät jalkineisiin. Kevätjäät eivät olleet metsäpoluilta, kaikin osin vielä sulaneet. Varsinkin mäkisillä osuuksilla ne olivat kullanarvoiset.

Nuotiopaikalta löytyivät oivalliset puitteet. Sellaista grillipaikkaa, pöytäryhmää, toilettia ja  puuvajaa ei ihan joka polulta löydykään.

Sipoonkorvesta muuten löytyy Uudenmaan luonto pienoiskoossa. Onpa metsien kätköissä, monimuotoisen kasvillisuuden lisäksi, ilveksiä, huuhkajia ja metsojakin. Meitä tervehti reitillä sammakko, sisilisko ja lukuisa määrä perhosia🦋🐸🦎! 

Parin kilometrin reitti jaksettiin, pienistä nousuista huolimatta hyvin taivaltaa.

Vastuullisuudesta esimerkkiä kuvassa näyttää opemme Eeva, joka bongaili ojanpohjille heitetyt tölkit ja kävi poimimassa ne talteen. 

Roskat veimme tietysti mukanamme. 

Retken päätimme toiminnalliseen tuokioon. Oppilaamme ohjasivat mm. enemmän kuin tarpeeseen tullutta venyttelyä, ryhmäyttävää "arvaa kuka"-leikkiä ja tietoisuuden äärelle pysäyttävää ihanaa ja rauhoittavaa meditaatiohetkeä🙏.

Upea reissu☀️❣️

Ekokompassi

 Ekokompassi on ympäristöjärjestelmä, joka on suunniteltu paikallisille pk-yrityksille, tapahtumille ja erilaisille organisaatioille.

Sen tarkoituksena on viestiä asiakkaille ja, yhteistyökumppaneille, kuinka ympäristönäkökohdat huomioidaan toiminnassa . Ympäristön huomioiminen, merkitsee koko ajan enemmän palveluja valittaessa. Toimijoiden on keskenään helpompi puhaltaa yhteen hiileen, kun suunta on sama! 

Ekokompassin avulla voidaan myös säästää merkittävästi yrityksen varoja, ohjaamalla resursseja oikein. Tehokkaan kierrätyksen lisäksi, esim. kuljetuskuluissa saatetaan tehdä suuria säästöjä  keskittämisellä ja  lähituotantoa käyttämällä. 

Myös työntekijöille ympäristövastuullisuus painaa yhä enemmän, jo työnantajaa valitessa. Vastuu ympäristöasioissa, antaa viestin vastuullisuudesta muissakin asioissa.

Kompassin voi suunnitella yritys itse, mutta sertifikaatin  ansaitakseen auditointi, eli teetetty ulkopuolinen ja riippumaton selvitys tarvitaan. 

www.ekokompassi.fi sivuilta runsaasti lisätietoa aiheesta. 

P. S. Lahti on maamme yksi edelläkävijöistä, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioimisessa👌. 

Se valittiinkin vuonna 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. 

Aamupala vol. 2

 Sain perehtyä aamupalan valmistukseen, kahdella eri kerralla.

Nyt tehtäväkseni tuli pekonin, kalkkunanakkien ja kasvismakkaroiden valmistus.

Lisäksi pöydän kattaminen ja  tiskihuolto pääsivät tehtävälistalle.

 Ensin purettiin kuitenkin varastoon tullut kuorma ja tsekattiin ne tarkistuslistalta.Tuotteet vietiin omiin säilytyspaikkoihinsa: kylmiöön, kuivatuotevarastoon, pakastimeen, liha/kalatuote- ja maitotuotekaappiin.

Roskiksiin pussit, käsipesu, essut, suojapäähineet sekä tsekkaus, ettei mitään koruja ollut jäänyt esille.

Pöydän kattamisessa piti huomioida käytettävissä oleva tila, joten katoimme suoraan pöytään välineet ja astiat. Tarjoiluastioiden kokoakin piti miettiä, sillä tarjolle tuli melkoinen määrä tuotteita.

Valmistettavien ruokien määriä tuli myös miettiä, jotta kaikille riittää maistettavaa, kuitenkin tarpeetonta ylijäämää välttäen. 

Tiskissä alkoi jo luistaa, eikä mitään valtavia vuoriakaan päässyt muodostumaan, kun kone lauloi tasaiseen tahtiin🎶.                Astiatkin löysivät jo helpommin paikoilleen. Toistot ne auttavat tässäkin hommassa👌. 

Paistoin pekonit, makkarat ja nakit uunissa, jonka aikataulun tein tarjoiluajankohdan huomioiden. Jotta tuotteet pysyisivät lämpiminä pidempään, esilämmitin tarjoiluastiat astianpesukonepesulla niin, että sain nostettua tuotteet uunista suoraan lämpimiin astioihin. Folio päälle ja hetkeksi tarjoilua odottamaan. (Olisin voinut asettaa ne myös hetkeksi uuniin, jos odotusaikaa olisi ollut enemmän). 

Hyvin onnistui paistot, vaikka kasvismakkara jäikin hännille maistuvuudessaan.. 😬.                Vaan olipahan taas kertakaikkiaan    kystä kyllä meillä.                        Omat suosikkini olivat marjaisa smoothie, kylmäsavulohilevite ruispalojen päällä ja mansikkamousse, aa että🤩! 

Kiva oli päästä taas kyökin puolelle. Täytyypä ryhtyä kotonakin, enemmän kokeilemaan erilaisia aamiaisvaihtoehtoja. 

Itselleni annoin extrapisteet siitä, että muistin ottaa aamulla vaihtokengät mukaan. Jaksoi näetsen paljon paremmin seistä, kun vaihtoi jalkineet välillä, eivätkä jalkapohjatkaan huutaneet hoosiannaa päivän jälkeen😃. 

Hyvinkää-Riihimäki retkonen🚌

 Sateinen päivä morjensti Järvenpään asemalla, retkelle lähtijöitä🌧️. 

Onneksi ehdin aamulla suunnitella vaatetuksen, tällaista päivää silmällä pitäen. Huh!

Suuntana Hotel Sveitsi Hyvinkäällä ja notkuva aamiaisbuffa - ei muuten harmittanut.

Saimme myös kierroksen hotellin huikeissa tiloissa. Enpä miettisi montaa hetkeä, jos annettaisiin mahis valita kokoustilat Sveitsistä.

Aikamme Sveitsin huikeisiin tiloihin tutustumiseen, ei alkuunkaan riittänyt. Olen niitä onnekkaita, joka on saanut jopa yöpyä paikassa, mutta nyt hotellin mahdollisuudet aukenivat ihan uudella tavalla, tämän kierroksen myötä. Olisipa tällaisia kierroksia tarjolla ihan tavan matkaajillekin: "Miten hotellimme toimii" tai vanha kunnon "Tervetuloa -tilaisuus"😃! Ovatkohan kotimaan hotellit ylipäätään sellaisia koskaan järjestäneet? Täytyykin muistaa kysyä opettajilta. Voisinpa äkkiseltään kuvitella, että tällainen tuote saattaisi kiinnostaa ainakin meitä konkarimatkaajia. Vaan tällainen(kin) toiminta, toki aina  vaatii resursseja ja ennenkaikkea niitä tuotteistajia ja toteuttajia.            Itsekseen harva asia syntyy. Matkanjärjestäjät toki ovat olleet ja ovat isossa roolissa tallaisissa rooleissa. Jos järjestettyjä palveluita halajaa, tulee niihen toki myös hintalappu. 

No johan lähti aatos laukalle 😃🏃!

 Riihimäelle vei kokenut kuskimme Reingoldtin Makke, meidät seuraavaksi. Lasitehtaalla saatiin oivallinen opastus, 3kk sitten Riihimäelle muuttaneelta tuoreelta oppaalta. Tiesitkö muuten, että Iittalassa on nykyään Suomen ainut toimiva lasitehdas? Lasistudioita kyllä löytyy useampi vielä.                   

Kahvittelun jälkeen päästiin kokemaan vielä Metsästysmuseo. 

Aihe joka varmasti herättää monessa tunteita. Enpä olisi heti osannut itsekään ajatella, että viidakon villieläintenkin metsästyksellä on myönteinen puolensa. Ilmastollisia ja ekologisia vaikutuksia nimittäin syntyy, kun eläimistä pidetään parempi huoli, eikä esim. metsiä kaadeta. Muutoinhan peltopinta-alaksi muuttaminen olisi ravinnonsaannin osalta ilmeisempää. Varjopuolia toki löytyy, kuten eläinten huumaaminen ja kantojen katoaminen. Riistaksi asti päätyy vain pieni osa. 

Suomessa metsästysseurat tekevät työtä mm. kantojen kurissa pitämiseksi. Tieliikenteessä kuolee keskimäärin yksi ihminen vuodessa hirvionnettomuuden seurauksena.

Itse olen muuten heittänyt ekan laulukeikkani n. 7 vuotiaana hirvipeijaisissa Isojoella.          Kahden biisin setti oli veretseisauttavan vaikuttava ja tunteikas, sisältäen iskelmän "Runkomäen iltamat" & hartaan veisun "Älä silmä pieni katso mihin vain". Draamallisuus ja kontrastit ovatkin seuranneet lauleloissa tähän päivään asti. 

Mainio reissu, kaunis kiitos tuotteistajalinjalla opiskelevalle Jarnolle! 

Kylläpä maistuikin makoisalta päivänokoset, tämän mieltä ja ruumista ravinneen päivän jälkeen.